Etusivu » Artikkelit

Artikkelit

Ymmärrä – Luo – Varmista -malli mahdollistaa hyvän käytettävyyden ja käyttökokemuksen

30.11.2010

Suomalaiset yhtiöt tekevät vuosittain jopa miljardiluokan hukkainvestoinnit tietotekniikkaan. Uuden tutkimuksen mukaan tietotekniikka ei nosta tuottavuutta, koska työntekijöitä ei ehditä kouluttaa ja työnteko hidastuu. Rahaa menee turhaan niin valtion suuryhtiöissä kuin pienemmissäkin yrityksissä. (Lähde: YLE uutiset 20.10.2010)
Usein saamme lukea uutisia epäonnistuneista IT-järjestelmistä ja niiden käyttöönotoista. Ihmiset, joiden pitäisi käyttää uusia, kalliita järjestelmiä, eivät pärjääkään niiden kanssa. Päinvastoin, toivottu tehokkuuden nousu kääntyykin täysin päinvastaiseksi, kun käytettävyysongelmien kanssa työaikaa tuhlaantuu jopa moninkertaisesti entiseen verrattuna. Monesti syyksi esitetään juuri ohjeistuksen ja koulutuksen puutetta. Mutta entäpä jos tietojärjestelmät olisivatkin niin helppoja käyttää, että raskaita ohjeita ja koulutusjaksoja ei edes tarvittaisi? Mitä jos järjestelmät rakennettaisiinkin lähtökohtaisesti käyttäjien näkökulmasta, suunniteltaisiin helpottamaan, ei vaikeuttamaan, käyttäjiensä työtä?

Käytettävyystesti mittaa käytettävyyttä ja välittää käyttäjän ääntä

28.11.2010

Käytettävyystesti on tuotteen tai palvelun käytettävyyden kehittämiseen tarkoitettu menetelmä, jossa tuotetta tai palvelua testataan sen kohderyhmään kuuluvilla käyttäjillä. Tuloksena saadaan selville sekä järjestelmän käytettävyyteen että käyttökokemukseen liittyviä ongelmia sekä käytettävyyden asiantuntijoiden antamia ehdotuksia niiden kehittämiseksi. Käytettävyystesti kannattaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuotekehitystä, sillä silloin muutosten toteuttaminen on nopeampaa ja halvempaa kuin valmiin tuotteen muuttaminen. Jo tuotekehitystyön varhaisen vaiheen suunnitelmia voi ja kannattaa testata: esimerkiksi paperiprototyyppien avulla saadaan käytettävyystestauksen hyödyt esiin.

Palvelumuotoilulla kilpailuetua

28.11.2010

Milloin viimeksi koit jotakin ilahduttavaa ostaessasi tai saadessasi palvelua? Mitä silloin teit, kerroitko kokemuksestasi muille? Entä oletko kohdannut känkkäränkän asiakaspalveluhenkilön, tai kokenut muutoin huonoa palvelua? Miksi koit palvelun huonoksi? Miten reagoit siihen? Nämä ovat kysymyksiä, joihin voi pureutua palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilu on tavoitteellista toimintaa asiakaskokemuksen kohentamiseksi. Keskiössä ovat asiakkaiden kokemukset, tarpeet ja mielikuvat, ja tavoitteena palvelutilanteen sujuvuus ja onnistuminen. Hyvä palvelu on kaikkien etu!
"));